Maatalous ja pyyntielinkeinot – Vehkalahden kotiseutumuseo

Pyyntielinkeinot

”Kaikki talonpojat entisinä aikoina olivat myös kalastajia yhtä hyvin kuin maanviljelijöitä. Meressä, joessa ja sisämaan järvissä liikkuva kutukala määräsi suurelta osalta heidän elämänrytminsä.” Esko Ahlberg

Kalastus

Piikkikalan haavituulastus

Piikkikalaa pyydettiin siitä valmistettavan rasvan vuoksi, joko haavituulastamalla tai nuottaamalla. Aiemmin rasva vietiin Venäjälle, sitten Suomen itsenäistymisen jälkeen se myytiin haminalaiselle jalostajalle.

Haavituulastus tapahtui salmissa ja syvissä rantavesissä.

Verkkopyydykset

Vanhoina aikoina kalaverkot kudottiin kotitekoisesta pellavalangasta. 1870-luvulta lähtien puuvillalanka, ja jo vähän aikaisemmin tehdastekoinen pellavalanka, alkoi syrjäyttää sen verkoissa. 1920-luvulla pellava oli jo hävinnyt käytöstä. 1950-luvulla keinokuitulanka alkoi yleistyä ensin isojen kalojen pyyntiverkoissa ja seuraavalla vuosikymmenellä nylonlankaiset verkot tulivat käyttöön.

Verkonpainoja.

Suutari

: Suutarin verstas

Suutari on ollut maaseudulla tyypillisin talosta taloon muuttava mestari. Suutari on ollut myös ensimmäinen paremman valaistuksen vaatija. Ennen öljylampun käyttöä valonlähteenä oli päre tai kynttilä. Kynttilän eteen saatettiin sijoittaa vedellä täytetty lasipallo, suutarinsilmä, joka kokosi valon linssin tavoin tarkkuutta vaativaan työhön, jotta harjaspäinen pikilanka saatiin pistetyksi naskalin reikiin. Öljylampun yleistymisen edellytyksenä oli riittävän runsas valopetrolin saanti, jolla vasta 1850-luvulta lähtien kyettiin korvaamaan eläinrasva ja kasviöljyt.

Vilja

Jauhinkivet.

Nälkävuosien vararavinto – suovehka

Vehkalahtelaisten leivänlisä löytyi Vehkalahden eli nykyisen Kirkkojärven rantamilta. Suovehkan juuret pyrittiin nostamaan keväällä ennen lehtien puhkeamista, koska ne silloin olivat vähemmän karvaita. Juuret saivat muutaman päivän kuivua auringossa, minkä jälkeen niitä alettiin käsitellä: pestä, puhdistaa, kiehuttaa, kuivattaa, paloitella, jauhaa, uudelleen taas keittää ja kuivattaa. Myrkyllinen karvaus hävisi, ja runsas tärkkelys torjui hyvin nälkää. Taikina nostatettiin hiivalla ja leivottiin ohrajauhoilla alustettuna tai rieskaksi. Leipä oli parempaa kuin pettu, valkoista ja makealta maistuvaa.

Maitotalous

Maitokamari

Ennen separaattorien ja meijerien aikaa maatalojen maitokamarit olivat puhtauden tyyssijoja, usein tarkoin sivullisilta varjeltuja. Hyvä hygienia oli laadukkaiden tuotteiden edellytys. Kaikki maitoastiat olivat puuta ja ne puhdistettiin huolellisesti havupesimillä tai tuohihuosiaimilla, pesuaineena hieno hiekka. Kerran viikossa astiat haudottiin kiehuvassa katajavedessä. Hulikat, kehlot, pytyt ja leilit olivat taas puhtaan valkeita.

: Voiaskit

”Vakka kantensa valitsee”

Tekotavasta ja haapapuumateriaalista johtuen jokainen vakka on erilainen, samoin sen kansi, joka sopii vain omaan vakkaansa. Siitä tulee kyseinen sananparsi. Vakkoja oli moniin tarkoituksiin, myös arvoesineiden säilytyslippaina, jolloin ne olivat taidokkaasti koristeltuja.

Karjankellot