Ploki ja pääkallo.

Laivoja ja veneitä on tehty Vehkalahdenkin rannoilla keskiajalta lähtien. Ajalta 1900-luvun alkuun mennessä tunnetaan lähes 40 varvipaikkaa, joista suurin osa Salmin-Neuvottoman alueella, 1-4 paikkaa kussakin on (tietenkin) Summassa, Haminan esikaupungeissa, Salmenkylässä, Ristiniemessä, muualla Vilniemessä, Mäntlahdessa, Pyötsaaressa, Tammiossa ja Kuorsalossa. Lisäksi vehkalahtelaiset laivamestarit työporukoineen työskentelivät ympäri Suomea ja myös naapurimaissa.

1800-luvun lopulla veneenveistotaito oli yleinen rannikkokylien miehillä. Ammattimainen veneenrakennus alkoi silloin laivanrakennuksen ohessa. Moottoriveneiden ajan tullen se keskittyi ensin Summaan ja laajeni sitten taas etenkin Neuvottomaan. 1960-70 –luvuilla oli kotimaantilausten lisäksi myyntiä jo kauas ulkomaillekin.

Veneveistämön työkaluja.