Kansanomainen naisen puku säilyi Kymenlaaksossa käytössä pitempään kuin sen länsi- ja pohjoispuolella. Vehkalahdella se hävisi vasta 1900-luvun alkupuolella. Kansanpukukin muuttui ajan myötä, siihen tuli vaikutteita eri suunnista. Valtionrajojen muutokset 1700-luvulla ja 1809 vaikuttivat Vehkalahtelaiseen vaateparteen, miten yhteydet rajaseudulla olivat avoimia tai rajoitettuja ja mihin suuntaan.
More Info
Tekstiilit
Ryijy ja raanu
-
- Kuvapeitto, ryijy ja raanuja.
Ryijy
Ryijy alkoi yleistyä Kymenlaaksossa 1800-luvun alkupuolella kartanoiden ja säätyläisten välityksellä. Se oli arvokas koriste-esine, yleensä kiertävän ammattikutojan tekemä.
Raanu
Raanu oli puolestaan käyttöön tehty. Sängynpeite, hevosloimi ja rekivaate olivat tavallisimpia raanun toimia. Vanhin peittotyyppi on luultavasti raitaraanu. Vehkalahden mallin pääväri on punainen, raidoitettu mustalla, vihreällä, keltaisella ja sinisellä.
Kaason arkku
-
- Kaason arkku
Kaason tehtävä oli pitkäaikainen, sitä hoiti yleensä yksi nainen kussakin kylässä.
